Kiirusta pitää, työssäoppimisen kanssa meinaan. Kun on ihan uus ala ja kaikki on uutta, niin se syö valtavasti energiaa. Työkaverit on kyllä mukavia ja ne auttaa mua, minkä ehtivät. Silti välillä pakkaa mennä sormi suuhun. Tänään kävi opettajakin paikan päällä vähän juttelees. Jotain olen sentäs oppinutkin ja asiakaspalvelu on kyllä hauskaa, joskin vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa. Ensiapuakin on jo päästy antamaan asiakkaalle. Ei onneksi käynyt pahasti.

Töiden lisäksi on harrastukset ja askartelutouhut. Kavereitakin pitäisi joskus nähdä. Mutta kun viikonloputkin on buukattu aika lailla täyteen jouluun saakka. Saas nähdä...