Aamulla silmälääkäriin. Meinaspa olla hankala reissu. Mulla on niin valonarat silmät, että silmänpohjien ja silmänpaineiden tutkiminen on melkein mission impossible. Mutta lopulta se taitava lääkäri sitten onnistui tehtävissään. Ei mitään vikaa simmuissa. Seuraavan kerran tarvii tulla vasta joskus viiden vuoden kuluttua. Hienoa! Tähän asti oon käynyt joka toinen vuosi, kun kuitenkin on lasit, joihin on tämän tuosta vaihdettu vahvuuksia ja lisäksi suvussa on silmänpaineongelmia. Vaan mun silmät taitaa jatkossakin tuikutella iloisina, kun ei kerta mitään huolestuttavaa löydy ja näkökin on vaan parantunut.

Tontilla oli asioita hoideltavana, joten siellä vierähti tunnin verran. Täs yks ehtoo kannettiin takkakiviä sisälle. Huh, kun ne painoi!

Sitten tuli kaveri kylään. Käytiin käppäilemässä ja sit mentiin syömään. Oli oikein mukavaa!

Ehtoopuolella oon vähän vilkuillut koetta varten muistiinpanoja. Mies oli ystävällinen ja paistoi meille lettusia. Se osaa tehdä tosi hyviä lettuja! Minä taas en osaa - saan ne vain palamaan tai sit ne jää taikinamössöksi. Ei siis hassumpi päivä, kiireestä huolimatta. :)