Eilen alkoi se työharjoittelu. Päivä oli kyllä melkoinen - niin hyvässä kuin pahassakin!

Aamulla kuulin, että teenkin sitten kahdeksaa tuntia joka päivä. Hmm, siinä sitä olikin sulattelemista. Viimeksi tein kuutta tuntia. Ymmärrän kyllä, että kesätöissä ollaan koko päivää, mutta siitähän maksetaankin. Mutta että palkattomassa harjoittelussakin pitäisi yhtäkkiä tehdä täyspitkää päivää. Päätin sitten, että se on asennoitumisesta kiinni, millaisia päivistä muodostuu, joten suhtauduin heti aamusta alkaen siihen, että nyt sitten ollaan kahdeksan tuntia ja sillä selvä, eikä aleta mököttämään. Iltapäivästä päivä alkoi kyllä tuntua jo pitkältä...

Oudokseltaan kun yhtäkkiä joutuu olemaan jalkojensa päällä kahdeksan tuntia, niin voitte ehkä kuvitella, jotta jalat ei tykkää. Nappasin iltapäivän kaffitauolla panadolia, mutta ei se hirmuisesti auttanut. Tänään menee särkylääkettä varmaan tuplamäärä. Hyvä, kun pääsin sängystä ylös. Mutta eiköhän tähän taas viikossa totu..!

Työkaverit olivat iloisia paluustani! (Siis kun minähän olin samassa harjoittelupaikassa jo ennen jouluakin.) Se tuntui tietenkin mukavalta! Heti esiteltiin uudet tilat ja systeemit. On nimittäin ollut talossa remonttia, joten hommat on menneet vähän uusiksi. Harjoittelun ohjaaja selvisi, kun yhdessä sitä mietimme, ja olen erittäin tyytyväinen valintaan! Nyt ei häiritse yhtään papereiden täyttelyt ja näyttökokeet, kun on kiva ohjaaja, jolta voi aina kysyä neuvoa ja jonka kanssa kaikesta voi keskustella.

Asiakkaatkin olivat tosi mukavia eilen! Kukaan ei edes onnistunut kysymään mitään älyttömän vaikeaa, sillä pienen funtsimisen jälkeen osasin itsekseni auttaa kaikkia. Viimeinen asiakas, jota palvelin juuri ennen kuin työvuoroni loppui, pelasti kyllä koko päivän. Aivan mielettömän herttainen, iloinen ja ystävällinen asiakas. Tunsin itseni melkeinpä lottovoittajaksi, kun kyseinen asiakas halusi asioida juuri minun kanssani.

Eväät piisasivat hyvin ja täksi päivää otan tietty vähän vielä extraa mukaan, kun nyt kerran tiedän, että päivät on pidempiä, jolloin on myös enemmän taukoja. Viimeksihän mulla oli vain yksi tauko. Nyt on kolme!

Illalla jaksoin vielä raahautua ruokakaupan kautta ja loppuillan sitten lepuutinkin jalkoja. Uni maittoi todella hyvin ja heräsin aamulla ennen kellon soittoa. Nyt tästä katselen kimpsut ja kampsut kokoon ja lähden kohtaamaan uuden työpäivän haasteita!