Nytpä tuli se lauantaivuoro testattua. Pakko sanoa, etten ole yhtään pahoillani, ettei ole aiemmin tullut testattua. Aivan mahdoton päivä! Olen katki-poikki-puhki. Jalkoja särkee aivan vietävästi. Väsyttää. Paleltaa.

Koko päivän oli kauhia kiirus. Syödä kerkesin, mutta se olikin sitten ainoa taukoni kahdeksan tunnin päivän aikana. Ei siitä mihinkään päässyt, kun koko ajan joku oli hihassa kiinni ja piti juosta ympäri taloa asioita hoitamassa. Tulipa siinä samalla hoidettua omien asioiden lisäksi muidenkin asiat. Huoh.

Positiivista palautetta toki tuli työkavereilta ja tietenkin se lämmittää mieltä. Mutta oli kyllä niin raskas päivä, ettei tämmöisiä montaa jaksa. Ensi viikon lauantain teen myös hommia, koska on pakko korvata poissaolot. Ja pahus vieköön, joudun takuulla tekemään vielä useampiakin lauantaipäiviä, sillä luvassa on lisää poissaoloja lääkärin suhteen ainakin ja ehkä työhaastatteluittenkin.

Tunnin kuluttua olen toivottavasti jo unten mailla! Huomenna nautin jokaisesta hetkestä, jonka saan levätä! Onneksi ensi viikon katkaisee vappu! Mielestäni se on ihan turha juhlapäivä, mutta juuri nyt ylimääräinen vapaa tulee tarpeeseen. Saanpahan nostaa koivet kattoon ja olla kotona!

Ja kiitoksia edelleen kaikille kommenteista! Lämmittävät mieltä!