Hei vaan kaikille! Kyllä mä täällä vielä olen, vaikka onkin ollut vähän hiljaisempaa viime aikoina. Mutta kun on tuo tauti, joka ei ota lähteäkseen. Menin tosin jo eilen takas töihin, mutta aika raskasta on taas olla jalkojen päällä kahdeksan tuntia ja siinä sivussa kärsiä flunssaoireista, kuten tukkoisesta ja valuvasta nenästä sekä kammottavasta yskästä.

Toisaalta ehdin kyllä jo kyllästyä totaalisesti tuijottamaan neljää seinää. Yksinäni möllötin kaikki päivät, kun mies juoksi suoraan töistä talolle rakentelemaan. Päätä vain särki ja oli kurjaa, kun en jaksanut mitään tehdä. Joten silleen paljon kivempi, kun nyt pääsee töihin, niin näkee edes siellä ihmisiä!

Pitääpä tästä nyt liueta talolle, kun sinne tulee käymään joku semmoinen tyyppi, että munkin on vaihteeksi oltava tavoitettavissa.

Osallistukaa rohkeasti Viikonloppuvillitykseen!