Jotkut varmaan jo epäilee mun tipahtaneen maailman laidan yli, kun mitään ei kuulu. No, täällä sitä sitkeästi vielä roikutaan menossa mukana.

On vaan pikkuisen kiiruita, kun pitää hoitaa työt ja koulu. Kuutta päivää viikossa painan, koska jos on arkivapaa, niin istun kiltisti koulussa koko päivän. Sunnuntait on vapaat, kun kaupat on kiinni ja koulut samaten. Mutta sunnuntaitkin menee joko läksyjen tekoon, kokeisiin lukemiseen tai sitten kemuihin - sillä meillä on just tuparikausi menossa.

Silti olen ehtinyt vähän askartelemaankin. Harmi vain, etten voi julkaista niitä askarteluja blogissani. Ne on meinaan noita joulukalenterijuttuja, mihin olen lupautunut. Eilenkin tein viis luukkua valmiiksi ennen koulun iltapäivätunteja ja työpaikan iltavuoroa.

Töissä on just nyt aika raskasta, kun mut on laitettu tekemään kaikkea muuta kuin mitä oli luvattu. Saa nähdä, selkeyttääkö palaveri asioita yhtään. On itellä niin kurja fiilis, kun odotin tosi kovasti työjuttuja ja nyt ei olekaan sitten kiva lähteä työvuoroon, koska en saa tehdä sitä mukavaa hommaa juuri ollenkaan. Työkaverit on kyllä ihania: ne tukee ja kannustaa ja rohkaisee ja pitää mun puolia. Ehkä tämä selkiytyy.

Allergioidenkin kanssa on ollut vähän ongelmia työmaalla. Niitäkin on palaverissa tarkoitus setviä. Ei ole kivaa lääkkeiden voimalla tehdä töitä.

Tarkoitus ei ole kuulostaa ihan näin synkältä. Oikeastaan mulla menee oikein mukavasti. Ulkona on ihana syyssää! Viime viikonlopun tuparit vol 1 meni tosi hienosti ja ensi viikonloppuna on tuparit vol 2, joita odotan oikeastaan vielä enempi.

Näissä tunnelmissa päivän työvuoroon...